Swedish may be made a voluntary subject in the Finnish Matriculation exam

[Francis M. Hult]

>>From Eurolang

http://www.eurolang.net/news.asp?id=4501


Swedish may be made a voluntary subject in the Finnish Matriculation exam
Helsinki 4/6/2004 , by Annika Juurriko

Finnish version below

According to one of the main Finnish newspapers, Helsingin Sanomat, the
Minister of Education of Finland, Mrs Tuula Haatainen, with support of the
Prime Minister Matti Vanhanen, is suggesting that Swedish should be a voluntary
subject in the Finnish Matriculation exam, taken at the end of secondary
school. This has led to intensive debate among Swedish-speaking Finns. In their
view, the revision undermines the position of Swedish as it will no longer be
obligatory to take the Swedish exam as part of Matriculation examination. In
addition, Swedish speakers believe that it will become more difficult to
justify learning Swedish in general. The language debate is also becoming a
political one as according to some the Swedish national party, ‘Ruotsalainen
kansanpuolue’(RKP), should leave its position in government over the issue.

Why make the Swedish exam voluntary?

The revision would broaden the experiment, which commenced in 1995 in some
Finnish upper secondary schools, to include the whole country. In these schools
the pupils have more choice as to which subjects they take in the Matriculation
exam. In the experiment, only the Mother Tongue Test has been obligatory. In
addition, the candidate can choose three other test; Mathematics, General
Studies, Second Official Language, and Foreign Language.

On her personal website Minister Haatainen justifies the revision by saying
that at present the Matriculation exam is overly language-oriented, and more
choice would give better chances to those who are better at Maths and General
Studies.

According to Minister Haatainen, upper secondary schools with their well-
rounded education will remain. The revision will not affect the status of
Swedish at school as it will still be obligatory. Haatainen mentions that,
according to many language teachers, the voluntary nature of different subjects
for the Matriculation exam will probably increase pupils’ motivation towards
studying. She also points out that at present an average 88 % of candidates
still take the Swedish exam as part of Matriculation.

Swedish-speaking Finn concern

The Swedish national party has demanded more time to prepare the new law, and
the Prime Minister of Finland, Matti Vanhanen, said that drafting will continue
over Easter. “RKP wants to discuss of the elements, by which the position of
teaching of Swedish would be strengthened,” says the chairman of RKP, Minister
of Environment, Mr Jan-Erik Enestam. Prime Minister Vanhanen has promised that
the Government will establish whether it can be assured that Swedish will
maintain its position as part of the Matriculation exam.

According to Enestam, RKP will suggest changes to the position of Swedish in
Finland. Mr Enestam told Helsingin Sanomat: “For example, the teaching of
Swedish at secondary school should be started much more early than now. At
present the pupils start to learn Swedish at the age of 13, which is a very
difficult age in a person’s growth.”

Moreover, Enestam thinks that if Swedish is not an obligatory subject in the
Matriculation exam, the grades of the school-leaving certificate of the upper
secondary should be considered better when choosing students to the
universities: “If a person takes the Swedish language exam as a part of the
Matriculation exam and gets a good grade, in order to go into the university it
is useful for him,” says Enestam.

Mr Hans Rosenlund, executive manager of the Swedish-speaking Finns Assembly,
(Finlandssvensk Samling), told Eurolang that if the proposed revision comes
into force, there is a risk that the students will not study Swedish as much as
before, which means that the common level of competence of Swedish would become
lower. This may lead to problems with the delivery of public sector services in
Swedish, for example.

“In the experiment carried out in certain upper secondary schools, despite the
voluntary nature of taking the Second Official Language Test, 88 percent of the
students have taken the exam”, says Mr Rosenlund; “but in case the quantity of
students taking the test reduces so that less than 80 percent of students take
the Swedish exam then the new law should be revised.”

He added that it should be obligatory for Swedish to be part of the
Matriculation exam in bilingual municipalities as another option, but that this
choice includes a risk of endangering the equality of people.

Maj-Britt Höglund, freelance journalist and former editor-in-chief of Swedish
language newspaper Vasabladet, is afraid that the greater amount of voluntary
subjects in the Matriculation exam will lead to a “segregation of knowledge and
regional segregation” of Swedish- and Finnish-speaking people in Finland.

She believes that “the ‘segregation of knowledge’ will arise, when, as it is
not obligatory to take, for example, the language tests in the Matriculation
exam, the pupils will not take it seriously and thus, will not learn it
properly. For example, the Swedish-speakers in the Swedish-speaking west coast
area of Finland, as they do not speak Finnish, they may become more separated
from the rest of the country. This is ‘regional segregation’”, says Maj-Britt
Höglund. She adds that the result of this may lead to a strong differentiation
and regional inequality inside the country. (Eurolang)

Finnish version follows

Ruotsista mahdollinen vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa

Helsingin Sanomien (4.3.2004) mukaan opetusministeri Tuula Haatainen aikoo,
pääministeri Matti Vanhasen tuella, tehdä ruotsista vapaaehtoisen aineen
ylioppilaskirjoituksissa. Esitys on johtanut kiihkeään keskusteluun
suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomenruotsalaisten mukaan uudistus aliarvioi
ruotsin asemaa. Kun ruotsia ei enää tarvitse kirjoittaa, on entistä vaikeampi
perustella ruotsin opiskelun pakollisuutta yleensä. Väittelystä on tulossa
poliittisempikin kysymys: tiukimmat suomenruotsalaiset ovat jo väläytelleet
Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) lähtöä hallituksesta.

Miksi vapaaehtoisuus?

Nyt esitetty uudistus laajentaisi kokeilun, joka on toteutettu osassa lukioita
vuodesta 1995 lähtien, koko maahan. Kokeiluun osallistuneissa kouluissa
oppilaat voivat nykyistä vapaammin valita aineet, jotka he kirjoittavat
ylioppilaskirjoituksissa. Ainoastaan äidinkieli on jokaisen kirjoitettava. Sen
lisäksi oppilas voi valita kolme muuta ainetta seuraavista: matematiikka,
reaaliaineet, toinen kotimainen kieli ja vieras kieli.

Kotisivullaan ministeri Haatainen perustelee uudistusta sanomalla, että
nykyisellään ylioppilastutkinto on kovin kielipainotteinen, ja suurempi
valinnanvapaus antaisi enemmän mahdollisuuksia niille, jotka ovat parempia
matematiikassa ja reaaliaineissa. Haataisen mukaan uudistus ei vaikuttaisi
ruotsin asemaan koulussa, sillä sen opiskelu olisi edelleen pakollista.
Lukioiden opetuksen yleissivistävä luonne säilyisi.

Haatainen mainitsee useiden kieltenopettajien uskovan, että valinnanvapaus
ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien aineiden suhteen lisää
opiskelumotivaatiota. Hän huomauttaa lisäksi, että keskimäärin 88%
ylioppilastutkinnon suorittajista kirjoittaa yhä ruotsin.

Suomenruotsalaiset huolestuneita

Helsingin Sanomat kertoo ruotsalaisen kansanpuolueen vaatineen aikalisän
lakiesityksen valmisteluun. Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti, että lain
viemistä eteenpäin jatketaan vasta pääsiäisen jälkeen. ”RKP haluaa keskustella
elementeistä, joilla vahvistettaisiin ruotsin kielen asemaa”, puolueen
puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam sanoo. Pääministeri Vanhanen
on luvannut hallituksen selvittävän, voitaisiinko varmistaa, että toisen
kotimaisen kielen suosio säilyy nykyisellään myös ylioppilaskirjoitusten
jälkeen.

Enestamin mukaan RKP aikoo esittää muutoksia toisen kotimaisen kielen
asemaan: ”Toisen kotimaisen opetus olisi syytä aloittaa huomattavasti nykyistä
aiemmin. Nyt se tulee seitsemännellä luokalla, joka on oppilaitten kehityksessä
ehkä hankalin ikä.” Lisäksi Enestam katsoo että ellei toista kotimaista
tarvitse kirjoittaa, olisi lukion päästötodistuksen arvosanat otettava nykyistä
paremmin huomioon korkeakouluvalinnoissa. ”Ja jos kirjoittaa toisesta
kotimaisesta hyvän arvosanan, siitä saisi nykyistä enemmän hyötyä
opiskelijavalinnoissa.”

Finlandssvensk Samlingin toiminnanjohtaja Hans Rosenlund kertoi Eurolangille,
että mikäli ehdotettu muutos tulee voimaan, oppilaat eivät ehkä opiskele
ruotsia samalla tavalla kuin ennen. Tämä tarkoittaa ruotsin kielen osaamisen
laskua yleisellä tasolla, mikä saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin esimerkiksi
julkisia palveluja tarjottaessa. Hän toteaa, että tietyissä lukioissa
toteutetussa kokeilussa, huolimatta toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuudesta
ylioppilaskirjoituksissa, 88 prosenttia oppilaista on suorittanut toisen
kotimaisen kielen kokeen. ”Mutta mikäli toisen kotimaisen kirjoittavien määrä
laskee alle 80 prosentin, olisi uutta lakia harkittava uudelleen.”

”Yksi mahdollisuus tietysti olisi, toisen kotimaisen kielen pakollisuus
ylioppilaskirjoituksissa vain kaksikielisissä kunnissa. Tämä vaihtoehto
sisältää kuitenkin riskin siitä, että ihmiset saatetaan epätasa-arvoiseen
asemaan”, Rosenlund lisää.

Vasabladetin entinen päätoimittaja, freelance-toimittaja Maj-Britt Höglund
pelkää suuremman valinnanmahdollisuuden ylioppilaskirjoituksissa johtavan
suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten ”tiedolliseen ja alueelliseen
eriytymiseen”. Hänen mukaansa ”tiedollinen eriytyminen” voi seurata, kun toista
kotimaista ei pidetä pakollisena ylioppilaskirjoitusten aineena, eikä sitä sen
seurauksena opetella kunnolla. Alueellisella eriytymisellä hän tarkoittaa, että
jos esimerkiksi länsirannikolla asuvat suomenruotsalaiset eivät opettele suomen
kieltä, he voivat helposti ”eristäytyä” muusta maasta. Eriytyminen saattaa
johtaa voimakkaaseen maan sisäiseen jakautumiseen ja alueelliseen epätasa-
arvoisuuteen. (Eurolang)