No subject

[Juha Janhunen]

Tässä vielä selväkielinen versio aiemmasta viestistäni.

Re: Fil. maist. Klaas Ruppelin esitelmä Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa
19.5.2000 ja siihen liittyvä toimenpidepyyntö

Haluan täten ilmaista kannatukseni hankkeelle, jonka tarkoituksena on
sisällyttää suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen erikoismerkit
UNICODE-standardin ensimmäiseen vaiheeseen. Kuten Klaas Ruppel
esitelmässään totesi, suomalais-ugrilaista tarkekirjoitusta on sadan vuoden
kuluessa käytetty jokseenkin kaikkien uralilaisten kielten julkaistuissa
peruskorpuksissa (sanakirjat ja tekstikokoelmat) ja niiden pohjana olevissa
kenttämuistiinpanoissa. Nähdäkseni ei ole mitään merkkejä siitä, että tämän
tarkekirjoituksen merkitys olisi vähenemässä, silla monet ns.
yksinkertaistetut (fonemisoidut) merkintäjärjestelmätkin perustuvat viime
kädessa suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen periaatteisiin. Vaikka olen
itse sitä mieltä, että foneeminen kirjoitus tulisi erottaa foneettisesta,
tarvitaan foneettista transkriptiota edelleen auditiivisen raaka-aineiston
merkintään. Tähän tarkoitukseen suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus sopii
äärettömän paljon paremmin kuin ns. kansainvälinen foneettinen järjestelmä
(IPA).

Ehkä on syytä korostaa, etta myös suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus on
mitä suurimmassa määrin kansainvälinen. Uralilaisen kielialueen
ulkopuolelle sitä sovelsivat aluksi suomalaiset kielitieteilijät (mm.
Paasonen tshuvassiin, Joki siperianturkkiin, Räsänen moniin muihin
turkkilaiskieliin, Donner keettiin ja evenkiin, Sotavalta lamuuttiin, ja
Ramstedt mongoliin, soloniin ja koreaan; itse olen käyttänyt sitä mm.
hamnigan-mongoliin ja hamnigan-evenkiin). Järjestelmä levisi kuitenkin
nopeasti myös muunmaalaisten tutkijoiden käyttöön varsinkin altaistiikassa.
Suomalais-ugrilaista tarkekirjoitusta käytetään mm. suurimmissa elävien
mongolikielten tieteellisissä sanakirjoissa (Ramstedt: Kalmückisches
Wörterbuch, Mostaert: Dictionnaire Ordos, Mostaert/Smedt: Dictionnaire
Monguor) ja tekstikokoelmissa (Ramstedt/Halén: Nordmongolische
Volksdichtung, Mostaert: Textes Ordos, ym.). Ei ole lainkaan harvinaista,
että näistä lähteistä joudutaan siteeraamaan aineistoa alkuperäisessä
tarkekirjoituksessa. Tämä on tulevaisuudessa mahdollista vain, mikäli
suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen erikoismerkit saavat paikkansa
UNICODE-standardissa.

Juha Janhunen













Juha Janhunen
Professor and Chair of East Asian Languages and Cultures
Institute for Asian and African Studies
Box 59, 00014 Helsinki, Finland
tel. +358-9-191-2-3376, fax. +358-9-191-2-2094