Arina -- journal for Kven research

[Johanna Laakso]

Dear All,

with apologies for cross-postings again, forwarded from the URAL-LISTA list:
TOC of the newest no. of Arina, the Nordic bilingual journal for Kven
research. Orders from Anitta.Viinikka-Kallinen at hum.uit.no or
egil.sundelin at hifm.no (EUR 10, SEK 85, NOK 75).

Best
Johanna

-- 
Univ.-Prof. Dr. Johanna Laakso
Universität Wien € Institut für Europäische und Vergleichende Sprach- und
Literaturwissenschaft (EVSL)
Abteilung für Finno-Ugristik
Universitätscampus AAKH, Spitalg. 2-4 Hof 7, A-1090 Wien
Tel. +43 1 4277 43019 | Fax +43 1 4277 9430
johanna.laakso at univie.ac.at | http://homepage.univie.ac.at/Johanna.Laakso/

------ Weitergeleitete Nachricht
Von: Annika Pasanen <annika.pasanen at helsinki.fi>
Datum: Sun,  9 Oct 2005 10:09:55 +0300
An: ural-lista at helsinki.fi
Betreff: [ural] Fwd: [Met-Vi] Uusi Arina ilmestyny - Nytt nummer av Arina

Pohjoismainen kveenitutkimuksen aikakausijulkaisu Arinan uusi numero on
ilmestynyt. Sisältää mielenkiintoista tietoa kveeneistä ja
vähemmistökieliasioista. Alla päätoimittaja Anitta Viinikka-Kallisen
tiedotus, jonka lopussa yhteystiedot tilaamista varten; sitten julkaisun
sisällysluettelo ja vielä pääkirjoitus, jossa esitellään artikkelit
lyhyesti. 

Tervheisin
Annika P. 


----- Edelleenlähetetty viesti lähettäjältä Anitta Viinikka-Kallinen
<anitta.viinikka-kallinen at hum.uit.no> -----
    Päiväys: Wed, 5 Oct 2005 14:42:33 +0200
    Lähettäjä:Anitta Viinikka-Kallinen <anitta.viinikka-kallinen at hum.uit.no>
Vastausosoite:met-vi at yahoogroups.com
 Otsikko: [Met-Vi] Uusi Arina ilmestyny - Nytt nummer av Arina
      Vastaanottaja: met-vi at yahoogroups.com


Hei kaikin!

Arina on pohjosmainen kveenitutkimuksen aikakausjulkasu. Nyt on uusi
numero valmis. Mie laitan tähän preivhiin myötä sen sisälysluettelon
ja esipuhheen, jossa on pikkunen esittely jokhaisesta artikkelista.
Sielä on vastaus monheen kysymyksheen ja jokunen kysymys ilman
vastaustaki. Jos haluatta esimerkiksi tietää mihinkä perustuu se että
Norjan valtio kohtellee kveenejä ja saamelaisia aivan eri laila,
taikka saaha jotaki osviittaa siittä kuinka moni ossaa kveeniä
Ruijassa, tilakkaa uusi Arina ja lukekaa! Lehessä on 136 sivua ja se
maksaa10 euroa, 85 Ruottin kruunua tai 75 Norjan kruunua. Kaikki
artikkelit on kahela kielelä.
Arinaa voipi tilata Finmarkun korkeakoulusta, osote on:
Egil W. Sundelin
Högskolen i Finnmark
Follums vei 31
N - 9509 Alta
Norja
egil.sundelin at hifm.no
Voipi tilata sähkäpostila multaki.

tervheisin
Anitta Tromssasta



ARINA 2004-2005. Sisälysluettelo. Innehållsförteckning.

Irene Andreassen:

ONKO KVEENIN KIELELLÄ TULEVAISUUTTA? - Kielen asema ja uudet haasteet
EI FRAMTID FOR KVENSK SPRÅK? - Status og utfordringer i dagens situasjon

Torkel Rasmussen:

KUINKA MONI OSAA SUOMEA JA KVEENIÄ POHJOIS-NORJASSA?

HVOR MANGE KAN FINSK OG KVENSK I NORD-NORGE?

Trude I. Paulsen:
ITSESTÄÄNSELVÄ JAKO? - Normatiivinen teoria ja oikeuskategoriat
Norjan vähemmistöpolitiikassa
EN SELVFØLGELIG ORGANISERING? - Normative teori og
rettighetskategorier i norsk minoritetspolitikk

Anitta Viinikka-Kallinen:

KANSALLISKIRJALLISUUDEN RUMA ANKANPOIKANEN - Vähemmistökirjallisuuden
elinehdoista
NASJONALLITTERATURENS STYGGE ANDUNGE - Minoritetslitteraturens levevilkår

Lassi Saressalo:

INKERI JA RUIJA, SUOMALAISEKSPANSION KAKSI HAARAA
INGERMANLAND OG RUIJA, TO GREINER AV FINSK EKSPANSJON


KIRJA-ARVOSTELUJA - BOKOMTALER

Naushad Ali Qureshi:

Syrjimistä, sortoa ja pakkosterilointia

Stigmatisering, undertrykking og sterilisering
(Bjørn Hvinden (red.): Romanifolket og det norske samfunnet: følgene
av hundre års politikk for en nasjonal minoritet)

Lars Elenius:

Arvostelu Teemu Ryyminin väitöskirjasta "De nordligste finner"
("Pohjoisimmat suomalaiset")

Recension av Teemu Ryymins avhandling "De nordligste finner"

Odd Mathis Hætta:

Uusi tulkinta saamelaisten historiasta

Nyskrevet samisk historie
(Hansen, Lars Ivar og Olsen, Bjørnar: Samenes historie fram til 1750)
Leena Huss:

Kirjoja kaksikielisyydestä kiinnostuneille

Bøker om tospråklighet


Lukijalle


Arina ilmestyy tällä kertaa laajana kaksoisnumerona. Artikkelit ja
kirja-arvostelut kattavat monia tieteenaloja ja niiden kirjoittajat
tulevat yhteensä kolmesta maasta ja vielä useammasta etnisestä
ryhmästä. Kaikki kirjoitukset ilmestyvät kahdella kielellä taitavien
kääntäjiemme ahkeroinnin tuloksena. Toivomme että julkaisumme antaa
lisää tärkeää tietoa ja herättää ajatuksia ja uusia kysymyksiä.
Pohjois-Norjassa on meneillään vilkas keskustelu kveenikulttuurin
tilasta ja tulevaisuudesta. Paljon on tapahtunut aivan viime aikoina.
Ensimmäinen kveeninkielinen romaani ilmestyi syksyllä 2004. Kveenin
kieli sai huhtikuussa 2005 kielen aseman Norjassa. Kauan jatkuneen
kiistelyn kielen oikeutuksesta toivoisi nyt olevan ohi. Uusi tilanne
herättää myös toiveita, että kulttuurityö ja tutkimus saisivat
vakaammat taloudelliset puitteet.
Irene Andreassen väitteli kveenin kielestä syksyllä 2004. Hän kysyy
artikkelissaan, onko kveenin kielellä tulevaisuutta. Hän esittelee
kielen nykyistä asemaa ja käyttöä kielisosiologisesta näkökulmasta.
Artikkelin avainsanoja ovat kielenvaihtoprosessit, kielellinen
emansipaatio ja asenteitten merkitys vähemmistökielen elämälle.
Andreassen toteaa mm., että Euroopan Neuvoston vähemmistökielten
suojelua koskevat sopimukset ovat osoittautuneet kveenin kielenkin
kohdalla ratkaiseviksi tilanteessa, jossa kieli on erittäin
uhanalainen.
Torkel Rasmussen selvittelee, kuinka suuri osa pohjoisnorjalaisista
osaa kveeniä ja/tai suomea. Hänen lähteenään on kysely, joka
suoritettiin pääasiassa saamen kielen taidon selvittämiseksi, mutta
samalla kysyttiin muutakin kielitaitoa. Tulokset osoittavat, että
kveenin/suomen taito tutkituissa kunnissa on melko yleistä. Tieto ei
yllätä sitä, joka tuntee Ruijan kulttuuritilanteen omakohtaisesti,
mutta dokumentoitua tietoa kveenin kielen osaamisesta on ollut hyvin
vaikea löytää. Rasmussen innostaa artikkelissaan muita tutkijoita
jatkotutkimuksiin ja lähempään analyysiin.
Valtiotieteilijä Trude Paulsen tarkastelee, miksi kveenien ja
saamelaisten kohtelu ja oikeudet ovat Norjassa niin erilaiset.
Artikkeli osoittaa, että erilainen oikeudellinen asema pohjautuu
saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Ei ole kuitenkaan mitenkään
osoitettu eikä kestävästi perusteltu miksi juuri saamelaiset ovat
saaneet alkuperäiskansan aseman Norjassa. Samoilla perusteilla
alkuperäiskansan asema voitaisiin myöntää myös kveeneille.
Anitta Viinikka-Kallinen kirjoittaa kansallis- ja
vähemmistökulttuurin suhteista. Kaunokirjallisuus osallistuu
aktiivisesti arvojen tuottamiseen ja kulttuurisen identiteetin
luomiseen. Voiko etninen vähemmistö luoda kulttuurikäsityksensä oman
arvomaailmansa pohjalle, vai onko yhtenäisen kulttuurisen
ilmaisutavan löytyminen fundamentalistinen haave? Artikkelin
kaunokirjalliset esimerkit ovat Mikael Niemen, Antti Jalavan ja Alf
Nilsen-Børsskogin romaaneista.
Lassi Saressalo suorittaa kiinnostavaa vertailua kveenien ja
inkeriläisten historiasta ja kulttuurisesta tilanteesta. Hän toteaa,
että poliittinen ja erityisesti kulttuurinen aktiivisuus on ollut
suurempaa inkeriläisten kuin kveenien keskuudessa. Kirjoittaja
tarkastelee näiden kahden kansanryhmän erilaisia kulttuurisia
selviytymisstrategioita, ja löytää sekä yhteneväisyyksiä että eroja.
Molemmat vähemmistöt ovat joutuneet raskaan sulauttamispolitiikan
kohteeksi, mutta osoittavat silti vahvaa halua kehittää omaa kieltään
ja kulttuuriaan omilla ehdoillaan.
Tässä numerossa on neljä kirjaesittelyä. Naushad Ali Qureshi
esittelee perusteellisesti ja oivaltavasti Norjan romaneja
käsittelevän teoksen. Lars Elenius kirjoittaa monipuolisesti kveenien
historian väitöskirjasta ja pohtii muun muassa kansallisen näkökulman
laajentamisen tärkeyttä tutkimuksessa. Odd Mathis Hætta arvioi uutta
kirjaa saamelaisten historiasta ja sijoittaa sen tutkimustraditioon
ja ajankohtaiseen keskusteluun. Leena Huss antaa vihjeitä
kaksikielisyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta ja arvioi teosten
käyttökelpoisuutta käytännössä.

Anitta Viinikka-Kallinen
vastaava toimittaja

Anitta Viinikka-Kallinen
Institutt for kultur og litteratur
Det humanistiske fakultet
Universitetet i Tromsø
N - 9037 Tromsø
Norge

tel +47 776 45279
fax + 47 776 44239
e-post: Anitta.Viinikka-Kallinen at hum.uit.no

***************

Den som inte vill se framåt och inte kan se bakåt bör se upp!
(Henrik Tikkanen)
----- Edelleenlähetetty viesti päättyy -----





------ Ende der weitergeleiteten Nachricht


--
ura-list at helsinki.fi - list for Uralic linguistics and related disciplines
to (un)subscribe, send majordomo at helsinki.fi a message:
(un)subscribe ura-list my.own at email.address
Mirror archive: http://listserv.linguistlist.org/archives/ura-list.html