[Ura-list] PhD thesis on Skolt Saami, etc.

[Johanna Laakso]

(Apologies for cross-postings.)

In two days, Markus Juutinen will defend his PhD thesis on the impact of language contacts on Skolt Saami. The press release (below, in Finnish) contains a link to the website of the University of Oulu, and there you will find a Zoom link to the event.

And speaking of Skolt Saami: don't miss Katja Gauriloff’s new, much-praised film "Je´vida" (https://cineuropa.org/en/newsdetail/450154/ ), the first one of its kind – featuring a number of Skolt Saami speaking actors.
--
Univ.Prof. Dr. Johanna Laakso
Universität Wien, Institut für Europäische und Vergleichende Sprach- und Literaturwissenschaft (EVSL)
Abteilung Finno-Ugristik
Campus AAKH Spitalgasse 2-4 Hof 7
A-1090 Wien
johanna.laakso at univie.ac.at • http://homepage.univie.ac.at/Johanna.Laakso/
Project ELDIA: http://www.eldia-project.org/ 


> Välitetty viesti alkaa:
> 
> Lähettäjä: "Kuokkala, Juha M" <juha.kuokkala at helsinki.fi>
> Aihe: Väitös 28.10. - Markus Juutinen - Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä
> Päivämäärä: 26. lokakuuta 2023 klo 13.48.10 UTC+2
> Vastaanottaja: "saamen-tutkimus at helsinki.fi" <saamen-tutkimus at helsinki.fi>
> 
> Väitöstiedote:
>  
> Markus Juutinen väittelee Oulun yliopistossa (L10) lauantaina 28.10.2023 klo 12 koltansaamen kielikontakteista. Yliopiston tiedote sisältää etäosallistumislinkin.
> https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/koltansaamen-kielikontaktit-vahemmistokieli-muuttuvassa-kieliymparistossa
>  
> Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä
> FM Markus Juutinen kuvaa väitöstutkimuksessaan koltansaamen kielikontakteja. Koltansaame on kielikontaktitutkimukseen hyvin soveltuva kieli, sillä sitä on puhuttu eri valtioiden ja kielten raja-alueilla, mistä syystä kolttasaamelaiset ovat aina olleet monikielisiä. 
> 
> Juutisen työ käsittelee kielikontaktien vaikutusta sekä koltansaamen sanastoon että kieliopin eri osa-alueisiin. Kuten Juutinen työssään osoittaa, Suomessa puhuttavien saamelaiskielten joukossa koltansaame eroaa merkittävästi inarinsaamesta ja pohjoissaamesta, mihin merkittävänä syynä ovat juuri erilaiset kielikontaktit: koltansaamelle leimallisia ovat karjalasta ja venäjästä lainatut sanat ja kieliopilliset rakenteet, jotka puuttuvat läntisemmistä saamelaiskielistä lähes kokonaan.
> 
> Karjalan ja venäjän lisäksi koltansaamessa esiintyy paljon skandinaavista ja suomesta lainattua sanastoa. Kielikontaktivaikutusten joukossa sanastolla on merkittävä rooli, sillä sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä sekä kontaktien historiallisesta kontekstista että siitä, miten kontaktit ovat muuttaneet kolttasaamelaisten elämää.
> 
> Juutinen osoittaa, että monikielisen rannikkoseudun merkitys korostuu koltansaamen kielikontakteissa. Suurin osa koltansaamen kielikontakteista sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle asti Norjan Etelä-Varankiin sekä Petsamon rannikolle, joka on nykyisin osa Venäjän Muurmanskin aluetta. Kielikontaktien luonne muuttuu vuonna 1920, kun Tarton rauhan raja jakaa kolttasaamelaisten alueet kahtia. Juutisen analysoimassa aineistossa näkyy, miten uuden rajan itäpuolella kontaktit venäjään ja länsipuolella suomeen muuttavat koltansaamea.
> 
> Juutisen tutkimuksessa analyysin kohteena on historiallisten kielikontaktien jättämien ilmiöiden lisäksi kolttasaamelaisten monikielisyys. Tämä näkyy Juutisen aineistossa koodinvaihtona koltansaamen ja muiden kielten välillä. Juutisen väitöskirja on monikielisten koltansaamelaisten kielellisen variaation ja kontaktipohjaisten muutosten kokonaisvaltaisena kuvauksena ensimmäinen laajuudessaan.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://listserv.linguistlist.org/pipermail/ura-list/attachments/20231026/d025aae6/attachment.htm>